torstai 21. maaliskuuta 2013

Haikaramatka

Teimme juuri pidennetyn viikonloppumatkan ihan täällä Helsingissä. Lähdimme reissuun miehen kanssa perjantai-iltana ja tiistaina tulimme kotiin kolmihenkisenä perheenä. Majoituimme Kätilöopiston viiden tähden perhehuoneessa, suosittelen lämpimästi! Kätilöopistolla oli niin paljon järjestettyä ohjelmaa, että emme juurikaan ehtineet nauttia lomapaikkamme ympäristöstä Puu-Käpylästä taikka Arabianrannan tarjonnasta. Myös ruokailut hoituivat lomakohteessa, mitä nyt mies taisi kerran tai kaksi käydä paikallisessa Hesessä...

Seuraavat pari viikkoa perheemme asioi usein Bar de Lechessä ja ohjelmassa on myös Ralli di Vaippa (kiitos ystävälle hienosta termistä) täällä kotihoodeilla. Älkäätte siis ihmetelkö tätä radio silencea. Kohta pääsemme oikeille Vauvamatkoille!






maanantai 11. maaliskuuta 2013

Uuuu-tela!



Perheemme joka talviseksi retkirutiiniksi on viime vuosien aikana muodostunut ulkoilupäivä Uuutelassa, Vuosaaressa. Sen vaan tietää aamulla auringonpaisteeseen herätessään, että tänään on Uutela-päivä. Vielä tänäkin vuonna teimme tämän luontoretken kahdestaan miehen kanssa, mutta olen kyllä yrittänyt vatsan suuntaan puhua, että jos kundi nyt tulisi niin pääsiäisenä ehdittäis vielä retkeilemään mummun ja papan kanssa...

Tällä kertaa, sattuneesta syystä, ajoimme omalla autolla Uutelan perukoille asti säästääksemme voimia kävelyyn itse luonnonsuojelualueella. Uutelan alueella on useita parkkipaikkoja, mutta sinne pääsee myös kävellen Vuosaaren metroasemalta ja vielä lähemmäs Aurinkolahteen bussilla sekä arkisin J99-kaupunginosalinjalla.

Meille perinteiset retkieväät ovat makkarat (keittokatoksen) nuotiolla paistettavaksi, ruisleivät ja kuuma kaakao. Uutelan alueella on pari - kolme stadin ylläpitämää keittokatosta, mutta jos haluaa pelata varman päälle makkaroiden paistamisen kanssa, kannattaa reppuun heittää vähän puita tai hiiliä, niitä kun ei aina ole katoksissa jäljellä näin keväällä.


Uutelassa on useampia luontopolkuja joita voi lähteä seurailemaan. Pääreitti, jonka varrella sijaitsee minun sielunmaisemani eli mielestäni kaunein merimaisema Helsingissä, on n. 2,5 kilometriä pitkä ja sen voi mennä läpi lastenvaunujen kanssa niin kesällä kuin talvella, kunhan vaunuissa on superhyvät renkaat. Talvella tietysti pulkka, kantoreppu tai -liina ovat kätevämmät vauvan kanssa, etenkin jos haluaa vähän poiketa pääreitiltä syvemmälle metsään tai vaikkapa meren jäälle. Tälläkin reissulla löysimme alueelta metsäpolun, jota pitkin emme ole ennen kävelleet vaikka Uutela on meille tuttu paikka vuosien varrelta niin kesä- kuin talviaikaan. Meren jäällä ja metsäpolulla kävely oli ihanaa kun ei tarvinnut pelätä liukastumisia ja kuitenkin polut ovat hyvin tallautuneet niin että pallomahakin jaksoi kävellä. Ei tarvinnut umpihangessa rämpiä missään kohtaa.

Uutelan suulla ennen luonnonsuojelualueen alkua
Aurinkolahden kanavan varrella sijaitsee punainen mökki, jossa toimii tunnelmallinen Kahvila Kampela. Talvisin Kampela on avoinna viikonloppuisin ja keväästä syksyyn päivittäin. Tarjolla on leivonnaisia, keittolounasta, kuumia juomia ja kotikaljaa, joten perheen muonituksen voi eväsretken sijaan hoitaa siellä. Karvaisetkin perheenjäsenet ovat tervetulleita kahvilan terassille ja heitä varten myynnissä on nakkeja.

Uutelassa sijaitsee myös Skatan tila, jota muutama vuosi takaperin vielä asutti taiteilija Miina Äkkijyrkkä kyyttölehmineen. Nykyisin perinnetilaa kunnostetaan nuorisoprojektin avulla ja siellä pääsee ihastelemaan niityllä laiduntavia hevosia. Odotan mielenkiinnolla mitä kaikkea toimintaa tilalle aikanaan kehittyy ja tuleeko sinne vaikkapa kaupunkilaisille avoin kahvila. Ensi kesänä siellä ainakin järjestetään hevostoimintaleirejä nuorille.


Nyt alkaa olla viimeiset hetket nauttia tästä talvesta; puhtaasta lumesta ja meren jäällä kävelystä! 

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Poikkea reitiltä!

Automatkailevien perheiden tarpeita palvellaan ripeästi ja kokonaisvaltaisesti isojen teiden varsilla sijaitsevissa liikennemyymälöissä. Monet meistä kuitenkin kaipaavat taukopaikaksi jotain valtavirrasta poikkeavaa ja persoonallisempaa. Usein ajoreitiltä hieman poikkeamalla löytääkin ihania kahviloita ja nähtävyyskohteita, jotka saavat koko perheen hyvälle mielelle. Pienenä miinuksena näissä persoonallisissa taukopaikoissa on toki matka-ajan pidentyminen kun ei malta lähteä jatkamaan, mutta silloin kannattaa muistaa että matkustamisessa tärkeintä ei aina ole perilläolo... Ja pikku-ihmisetkin jaksaa istua autossa paremmin kun matkan varrella on päässyt seikkailun makuun. Vauvanhoitotilat eivät useinkaan näissä pienissä paikoissa ole kaksiset mutta nykyajan kätevä emäntähän imettää ja vaihtaa vaipat millaisissa oloissa tahansa!

Odottavien herkkusuiden taivas löytyy nelostien tuntumasta Joutsasta. Karoliinan kahvimyllyssä myydään suussasulavia leivoksia ja kakkuja söpössä puutalomiljöössä kahvimyllyjen keskellä. Konditorian kakkuopit on haettu Saksasta ja annospalojen koko pökerryttää! Vanhanaikaiset kahvipannut sekä pihamaan maitotonkat ja -kärryt ihmetyttävät pikkureissaajaa joten samalla pysähdyksellä voi hoitaa pienen historiapläjäyksen entisaikojen kotitaloustöistä.

Kanikonttorin päiväunet
Turun motarilta kannattaa poiketa Nummi-Pusulan kohdalla vanhalle ykköstielle Kasvihuoneilmiöön joka on omien sanojensa mukaan niin sisustus- ja elämystavaratalo, kulttuuri-kahvila, ravintola kuin taidegalleria. Itseäni tässä Helsinki-Turku -välillä lähes tarkalleen puolimatkassa sijaitsevassa taukopaikassa viehättää kuitenkin eniten nallemeri johon aikuinenkin voi pulahtaa rentoutumaan, toisin kuin pallomereen, ilman alibia eli lasta... Perheen pienimpiä ilostuttaa lisäksi kanikonttorin asukkaat. Ravintolassa tarjotaan kotiruokalounasta päivittäin ja kahvihampaan kolotukseen löytyy apua kakkuvitriinistä. Ruokailu tapahtuu "kasvihuoneen" puolella ja niille joille paikanvalinta kahvilassa on yleensä haastavaa voin luvata että tässä paikassa se vasta ongelmaksi muodostuu...


Valinnanvaikeus iski niin kahvileivän
kuin istumapaikan kanssa...
Tähän nallemereen saa aikuinenkin pulahtaa oikein luvan kanssa 


Keski-Suomessa reissaavan perheen miesväki arvostaa Vehoniemen automuseota Kangasalalla. Ilmaisessa museossa on näytillä vanhoja autoja ja muita moottorilla varustettuja kulkupelejä. Näyttelyä uudistetaan jatkuvasti joten joka vierailulla näkee taatusti jotain uutta. Museon yhteydessä on myös lelukauppa josta löytyy leikkiautoja ja pienoismalleja vauvasta vaarille. Museon kahvio myy 1920-luvun reseptin mukaan valmistettuja, supersuosittuja lusikkamunkkeja jotka ovat maultaan herkullisia ja muodoltaan mitä vain hahmoja syöjän mielikuvitus niistä keksii. Kahviosta voi myös ostaa kakkuja vierasvaraksi ja tuliaisiksi. Vehoniemenharjun komeat maisemat (kuvassa alla) kruunaavat kahvihetken kahvion terassilla ja alueella on myös pari geokätköä, jotka asiasta innostuneet voivat käydä noutamassa jalottelun ohessa.



iPhonelle ja Androidille on myös olemassa kiva mobiiliapplikaatio "Vaihtoehto ABC:lle" joka listaa tunnelmallisia taukopaikkoja käyttäjän sijainnin perusteella ja johon käyttäjät voivat itse lisätä suosikkimestojaan. Noksusovellusta odotellessa...