keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Käypä Teurastamolle!

Koska minä rakastan ruokaa ja kundi syömistä, käymme aina kun mahdollista Teurastamolla. Jep, nimensä mukaisesti paikka tosiaan on entinen teurastamo josta tätä nykyä ollaan kehittämässä synonyymia stadin ruokakulttuurille. Läskilaaksossa eli tukkutorin alueella, nykyisellään kai Kalasatamassa, sijaitseva Teurastamo avattiin reilu vuosi sitten ja sen toiminta laajenee pikku hiljaa. Teurastamolla toimii jo pari ravintolaa, liha-, tuorepasta- ja lähiruokaputiikkeja sekä opetuskeittiö. Lisäksi siellä järjestetään ruoka-aiheisia tapahtumia, esimerkiksi tulevana viikonloppuna  Harvest Action -syysrieha maalaistoreineen sekä Family Market, jossa lapset pääsevät puuhailemaan kaikkea parkourista heijastintyöpajaan.

Omat visiittimme ovat aina ajoittuneet juuri tapahtumien ajalle jolloin paikassa on ollut menoa ja meininkiä. Loppukesästä meidän kundi ei enää ollut edes tapahtuman nuorin osallistuja vaan meitäkin tuoreemmat vanhemmat jälkeläisineen olivat bonganneet eksoottisen pikaruoan edut ja Teurastamon pihan riippukeinut.

Maalaisten torilta olemme hakeneet syksyn satoa kundin ruokakokeiluja varten ja äiti on ollut innoissaan mm. kesäkuisen Helsinki-päivän Katu, Soitto & Ruoka -tapahtumasta sekä elokuisesta Night Marketista. Näissä ja muissa Teurastamon ruokatapahtumissa ruokaa myydään pihalle pystyteistä kojuista ja Food Truckeista. Katuruoassa vältetään turhaa kikkailua mutta myytävissä annoksissa tuntuu aina olevan jotain twistiä. Olen tehnnyt tuttavuutta soijanuijien kanssa, syönyt vohveleita banaanin, suolapähkinöiden ja kinuskin kera ja juonut omppumehua mintulla ja pippurisiirapilla terästettynä. Paistetut sammakonreidet sentään on jäänyt minun osaltani pannulle. Niin, ja Roslundin lihakaupan Rosburger, josta stadissa on kohistu tänä kesänä. Sammakoiden kanssa kerään vielä rohkeutta mutta burgeria pitää kyllä maistaa. Ehkäpä ensi viikonloppuna...?


Vohveli ja omppujuoma
Mehevät reidet



  
                   
         Kaupunkiviljelmä kesä- ja elokuussa


tiistai 10. syyskuuta 2013

Sininen meri, punainen laiva: Ylväs Grace


             
Joku tovi sitten seilasimme Tukholmasta Turkuun Viikkarin uudella Grace -aluksella.

Varausta tehdessämme olimme sniiduilleet rahan kanssa emmekä varanneet hyttiä päivämatkalle. Tukholmalaisesta lähiöstä puoli viiden aikaan aamulla herätessä alkoi kuitenkin ajatus päikkäreistä hytissä tuntua himskatin kiehtovalta ajatukselta. Niinpä laivaan päästyämme marssimme suoraan respaan hytin varausta tekemään. Onneksi laiva ei ollut loppuunmyyty vaan saimme valita useamman hyttikategorian väliltä. Päädyimme tietysti halvimpaan ja pienimpään Piccolo-hyttiin. Respan setä kyllä varoitti että hytti on oikeasti pieni mutta silti pienuus tuli yllätyksenä kun sisään astuimme. Piti ihan taputtaa itseään olkapäälle onnistuneesta päätöksestä jättää vaunut autoon ja pärjätä matka kantorepun ja turvakaukalon avulla. Vaunut ei nimittäin olisi mahtuneet hyttiin ja meikäläinen kun on korrelta tällainen amatsoni niin eipä meinannut vessan ovikaan mahtua avautumaan kun törötin alasängyn ja vessan oven välissä. Mutta hei, meitä oli varoitettu eikä meillä tosiaankaan ollut aikomusta viettää ylimääräistä aikaa hytissä päikkäreitä ja kundin syöttämispuuhia lukuun ottamatta. Ja perheelliset älkööt peljästykö; Gracelta löytyy kyllä perheille parikin sopivampaa hyttivaihtoehtoa. On hyttejä joissa on parisängyn lisäksi kerrossängyt sekä hyttejä, jotka yhdistyvät väliovilla jopa 6 hengen perhehyteiksi.

Hytti oli kaikessa pienuudessaankin raikkaannäköinen ja vuodevaatteet laadultaan ihan toista luokkaa kuin mitä risteilyaluksilla on tottunut. Hyttitekstiilit ovatkin ahvenanmaalaisen designyrityksen Korpi & Gordonin käsialaa. Olipa luksusta pujahtaa vällyjen väliin keräämään voimia lounasbuffettia varten...

Gracella on panostettu muutenkin sisustukseen. Seinillä, lattiamatoissa ja katoissa on hauskoja yksityiskohtia ja sloganeita. Ravintoloiden pöydillä on tyylikkäitä lamppuja, tuolit ja sohvat ovat virtaviivaisia ja mukavia istua ja kaiken kruunaa kolmen kerroksen korkuiset ikkunat joista kelpaa ihailla saaristomaisemia.

Maisemia pääsee toki ihailemaan myös kannelta useammassa tasossa. Laivan kymppikannella sijaitsevat kesäterassit joissa voi coolisti siemailla skumppaa Club Voguen loungessa tai reteesti bisseä RockMore-baarin terdellä. Perheellisen taas suuntaavat kannelle 12 josta löytyy leikkipaikka ja muuta kivaa ajanvietettä sekä leikki-ikäisille että teineille ja aurinkotuolit huilaamista varten.



Sisältä laivasta löytyy erikseen leikkihuoneet naperoille ja kouluikäisille. Teineille (ja ikuisille lapsille eli miehille) on varattu erillinen pelihuone iänikuisten rahapeliautomaattien lisäksi/sijaan. Loma-aikana myös laivan konferenssitilat oli muutettu lasten leikkitilaksi pomppulinnoineen ja hattarakoneineen.

Laivan ravintolamaailmassa lämmintä ruokaa saa neljästä eri ravintolasta, joista me ehdimme pitkän päivän aikana testata perinteisen buffetin lounaalla sekä vielä illalla burgeritarjonnan Frank'sissa. Lounasbuffet oli hienoinen pettymys yllätyksettömyydessän sillä talvella Vironlaivalla eli Viking XPRS:lla oli tarjolla pitkälti samat ruoat. Ravintola itsessään oli kuitenkin oikein tyylikäs ja runsas jälkkäripöytä haihdutti lämminruokaharmistuksen. Frank'sin bataattiranskiksia muistelen vieläkin vesi kielellä... Toki päivän aikana ehti imeä sisuksiinsa juoman jos toisenkin; äitille holittomia herkkuhedelmäcockteileja pilkkahintaan ja iskälle, no, perus pannukahvia.

Hmm, mitähän shoppailumahiksista osaisi sanoa... Ai niin, Tax-freen vaateosastolla oli myynnissä äitiys- ja imetysvaatteita!

Ehdottomasti suositeltava laiva tämä Grace jos on asiaa Turusta Tukholmaan tai toisin päin. Pääkaupunkiseudun asukeillekin kiva vaihtoehto jos on aikeissa ottaa auto Ruotsin puolelle. Laiva on nimittäin oikeasti mukavaa vaihtelua erilaisuudessaan. No ok, aikataulut ei ole ehkä ihan ihanteelliset mutta itse ajelimme yötä myöten Turusta Pohjanmaalle joten meille myöhäinen satamaantulo oli vain plussaa kun pikku kundi alkoi lähes heti Turun ulkopuolella yöunille.