 |
| Ja laidat ryskyy! Kuva: Hs.fi , Jussi Nukari |
Väkeä matsissa oli kuin pipoa ja onnittelimme itseämme valinnasta jättää rattaat kotiin ja lähteä liikkeelle kundi kantorepussa. Isä oli huolella valinnut meille paikat alakatsomosta mutta jotenkin katsonut lippujenostohetkellä kieroon ja paikat olivatkin jäähyaition takarivin sijaan aivan laidan vieressä siniviivan tuntumassa. Hui. Katsomoon lentävää kiekkoa en niinkään pelännyt siinä ekalla rivillä (ylemmillä riveillä se olisi varmaan todennäköisempää) vaan laitataklauksia joita Karalahdelta, Komarovilta ja muilta velikullilta saattoi odottaa.
Ja niinhän siinä kävi että Leksa ajettiin suihkuun jo ottelun ensimmäisessä erässä aivan meidän silmien alla. Yllätys kyllä pikku kundi ei yhtään pelännyt laitojen rytinää saatika isoja hurraa-huutoja, vaikka tärkeästi mukaan otetut kuulosuojaimet pysyivätkin päässä vain ensimmäisen minuutin ajan. Pahimman mökän aikaan yritin sitten laittaa edes omia käsiä lapsen korville ettei sukurasituksena periytyvä huonokuuloisuus alkaisi ihan vielä alle yksivuotiaana.Alle kolmivuotiaat pääsevät peleihin ilmaiseksi ilman omaa istumapaikkaa ja näyttihän tässäkin pelissä olevan useampi pikku-katsoja sekä muitakin vauvoja. Lastenhoitopöytiä piti Areenalla oleman muutama, mutta me saimme kyllä aikamme etsiä ennen kuin bongasimme yhdistetyn inva-WC:n ja lastenhoitohuoneen. Kundin ruokailu sujui kylmää mössöä erätauolla omalla paikalla lusikoiden joten en tullut katsoneeksi olisiko jossain ruokakojulla ollut tarjolla syöttötuoleja. Ruoan lämmitys olisi kyllä varmasti onnistunut jonottelemisen jälkeen jollakin kojulla, mutta kundi on jo ihan tottunut viileisiin aterioihin retkimeiningillä.
En tiedä oliko kundista jännempää seurata tapahtumia kaukalossa vai nättejä tyttöjä ylemmillä riveillä, mutta tuli taas nähtyä että (meidän) lapsi viihtyy siellä missä vanhempansakin.
 |
| Hyvä Suomi! |
Ah ja voih!
VastaaPoista