Kiss my Turku!

Teimme ensimmäisen äiti-poika -matkan Turkuun. Kuin ulkomaille menisi, olen kuullut Turusta sanottavan! Aika eurooppalaiselta helteinen kaupunki tuntuikin ja heittäydyimme vallan turisteiksi. Saavuimme perille junalla parhaaseen lounasaikaan ja suuntasimme suoraan kävelykadun vilskeeseen. Pojan vedellessä päikkäreitä ehdittiin pistäytyä ihanassa Sammakon Kirjakaupassa ennen kuin suuntasimme jokirantaan Vaakahuoneelle nauttimaan saaristolaisbuffetin antimista. Buffetithan ovat parasta antia imettäville äideille: Syöt ekaksi runsaat alkupalat, sitten syötät vauvan ja jatkat sen jälkeen pääruokapöytään. Ei jäähtynyttä ruokaa eikä ähkyä (mulla ainakaan)!

Ihan mahtavaa, että Turun nähtävyyksiä pääsee ihastelemaan Jokke Jokijunan kyydissä. Naperot viihtyy varmasti! Me otettiin tällä kertaa kuitenkin vain kaupunkilautta Förin kyytiä.

Aurajoen varressa voi pistäytyä sammuttamaan janonsa jollakin lukuisista laivaterasseista tai kuten me istahtaa puistonpenkille nauttimaan luomumaidosta. Säävarauksella, totta kai.

Meillä oli paikallisoppaana pikku-kundin muutamaa kuukautta vanhempi tuleva vaimo (jep, äiti järjestää avioliiton!) vanhempineen eli liikuimme kuin hyökkäysvaunut konsanaan kaksilla kärryillä. Vaikka olen tässä kolmen kuukauden aikana harjoitellut jo jonkin verran vaunujen kanssa liikkumista ja vienyt vauvaa mukana koulutuksiin, ravintoloihin, kauppoihin ja muihin julkisiin tiloihin, olen hieman arastellut tilanteita ja paikkoja joihin vaunujen kanssa ei mahdu tai pääse vaivaamatta muita tai raivaamatta tilaa. No, tällä reissulla ystäväperheen kanssa liikkuessa opin että vaunujen, tai kaksien, kanssa vaikkapa kahvilaan mahtuminen on vain järjestelykysymys. Mielentila.

Kauppahalli on loistava paikka napata mukaan evästä vaikkapa puistopiknikkiä varten. Sieltä löysimme myös tuliaisia isälle ja tämän sympaattisen kauppamuseon nostalgisine elintarvikepaketteineen.

Toki pitää vielä vähän vetää kotiin päin ja postata pari kuvaa Helsingin rautatieaseman Ihmepuutarhasta joka kukkineen ja hyötykasveineen ilahduttaa junamatkailijoita koko kesän aina syksyn sadonkorjuuseen asti. Tänä kesänä pitääkin aina junamatkalle lähtiessään varata vähän ylimääräistä aikaa ja käydä tarkastamassa joko mansikat kypsyvät ja ovatko herneenpalot kasvaneet syötävänkokoisiksi!

Kivimiesten kyydissä

Nyt on pojalla kolme junamatkaa takana! Ensimmäisen kerran seikkailimme mummulaan Seinäjoelta. Matka taittui Pendolinolla letkeästi vaikka äitiä etukäteen vähän jännitti että miten siellä junassa toimitaan. Olen kyllä junaillut mm. Ruotsissa, Espanjassa ja Kiinassa, Suomen sadoista junamatkoista nyt puhumattakaan, mutta yhtäkkiä olikin pasmat sekaisin ja perhosia vatsassa.

Vauvat matkustavat VR:llä ilmaiseksi vanhemman sylissä eikä vauvanvaunuistakaan tarvitse maksaa erikseen. Verkkokaupasta sain kätevästi varattua paikan junavaunuun jossa oli lastenvaunupaikat. Seinäjoelta junaan noustessamme ihmettelin kyllä hieman, että tämä ns. esteetön vaunu ei ollut matalalattiavaunu vaan sisään piti kiivetä pari porrasta. Onneksi iskä oli mukana auttamassa meitä junaan kaikkine kimpsuinemme ja kampsuinemme ja junasta jäädessämme tuli konnari avuksi. Rattaiden kanssa muuten rinkka on ihan ykkösvalinta varsinkin jos lähtee pitemmälle matkalle tai hamstraa helleaikaankin ihan vaan kaiken varalta vauvalle villatumppua ja nuttua mukaan...

Vaunussa oli meidän lisäksi vain yhdet rattaat ja lastenvaunuille varattuja paikkoja pari kolme. Ihan rattaiden viereen en saanut istumapaikkaa, mutta hyvin ne näkyi paikalleni. Tietysti kuikuilin niitä aluksi koko ajan pojan vedellessä päikkäreiltä mutta alkaessani lukemaan jännitys helpotti niin totaalisesti että pojan sitten herätessä en hetkeen älynnyt että mun lapsihan se siellä äkisee isoon ääneen.

Tilava vessa hoitopöytineen oli käytävällä ihan vaunuparkin vieressä ja isompia lapsosia varten vessassa oli myös purkkiruoanlämmitin. Osassa vessoissa lavuaari saattaa muuten olla tosi pieni ja hanaveden lämpötila (jos vettä siis tulee...) vähän mitä milloinkin joten ehdottomasti kosteuspyyhkeitä mukaan pyllyn puhdistusta varten! Muutoin tämä vessa oli tosi toimiva ja siisti, ei ollut kukaan käynyt edes kuseksimassa pytyn reunalle tai sen yli.

Paria viikkoa myöhemmin matkustimme Turkuun ja takaisin, tällä kertaa InterCity2:lla, jonka vaunut olivat matalalattiavaunuja. Kesälomakauden alkamisen huomasi jo rattaiden määrästä: menomatkalla laskin vaunussa kahdeksat lastenrattaat! Lastenvaunupaikkoja taisi olla pari ja lisäksi käytävällä kaksi säilytyslokerikkoa kasaan laitetuille vaunuille, joten pyörätuoleillekin varatut paikat täyttyivät nyt rattaista. Oltiin onneksi pojan kanssa paikalla jo hyvissä ajoin ennen junan lähtöä joten sain valita parhaan "parkkiruudun" istumapaikkaamme nähden.

IC2:ssa vessa oli paljon pienempi kuin Pendolinossa ja harmikseni hoitopöytä vessanpöntön päällä. Siinä sitten piti valita jotta käykö pöntöllä poika sylissä vai jättääkö lapsen käytävälle rattaisiin naama punaisena huutamaan...

En ollut varannut paluumatkaa etukäteen vaan ostin lipun vasta hetki ennen junan lähtöä asemalta. Automaatista en uskaltanut lippua ostaa kun en tiennyt voiko siinä valita paikan haluamastaan vaunusta eikä asemalta tavoittamani konnarikaan osannut sitä varmaksi sanoa. Lipunmyyntitiskin herra onneksi palveli auliisti ja sain meille paikan leikkivaunun yläkerrasta ratasparkin ja vessan sijaitessa samassa vaunussa alakerrassa. Leikkivaunun matkustajista osa oli vähän perjantaifiiliksissä mutta ongelmitta mahtuivat bissenlipittäjät ja remuavat leikki-ikäiset samaan vaunuun.

Seuraava junamatka tehdäänkin EHKÄ Venäjälle. Selviäisköhän siitä reissusta vähemmällä jännittämisellä...?

Komiasti Seinäjoella

Olemme reissanneet urakalla. Siksi vähän hiljaista täällä blogissa :)

Reissasimme reilu viikko sitten koko perheen voimin Seinäjoelle. Äiti pääsi viettämään ystävän polttareita ja perheen miehet laatuaikaa kahdestaan. Aamuvarhaisella alkanut neljän tunnin automatka meni taas superhyvin  pikku kundin (ja äitin) nukkuessa takapenkillä, yhden pysähdyksen taktiikalla. Pysähdyttiin juuri ennen Ikaalista pienellä ST1-huoltsikalla Kyrösjärven rannalla. Naisten wc:ssä vaipanvaihto onnistui kun mukana oli kokemuksesta viisastuneena oma pyyhe (plus kertsialusta ja wetwipeseja). Samalla ihaltiin tulevaa hellepäivää enteilevää, täysin tyyntä järvenselkää sekä vedessä vilvoittelevia äpyleitä. 

Seinäjoella pääsimmekin sitten nauttimaan kunnon helteestä. Äiteen tutustuessa kaupunkiin mm. jokilaivasta käsin vetivät perheen miehet kunnon päikkärit hotellilla sekä kävivät tekemässä tuikitärkeitä hankintoja pikku kundille kesää varten. Iskä intoutui ostamaan pojalle paitsi Clas Ohlsonilta kuulosuojaimet tulevia puistokonsertteja ja lentomatkoja varten myös vähän kesävaatteita paikallisesta Halpa-Hallista... Poikain päivä sujui hyvin kun isä tasaisin väliajoin lykkäsi pojalle tuttipulloa suuhun. Pakastettu äidinmaito kulki näppärästi mukana pehmeässä kylmälaukussa jossa se päivän mittaan suli juomakelpoiseksi. Tällä reissulla testattiin myös ekaa kertaa imettämistä auton takapenkillä.

Muun polttariseurueen jatkaessa illansuussa mökkeilemään palasi äiti ruotuun ja perheensä luokse. Olimme varanneet huoneen Hotelli Sorsanpesästä Törnävältä, hieman keskustan ulkopuolelta. Hotelli nimittäin näytti todella kivalta nettisivujen perusteella ja vanhana Provinssi-kävijänä tiesin, että Törnävän alue on kaunista muutoinkin. Hotelli todella olikin kodikas ja fiini; kyllä siellä kelpasi kundin kokea eka hotelliyönsä. Paha sanoa oliko meillä normaalia suurempi huone vauvansängyn takia, mutta tilaa siellä oli vaikka muille jakaa. Huoneen extraiso nojatuoli soveltui imetykseen kuin nakutettu ja formuloitakin siitä saattoi miesväki hyvin katsella. Vedenkeittimen avulla saatiin myös tuttipullot ja tutit desinfioitua päivän käytön jälkeen.

Hotelli ympäristöineen oli niin viehättävä että päätimme hengailla loppuillan siellä sen sijaan että olisimme suunnanneet takaisin kaupunkiin syömään. Myös hotellin ravintolan Special-burgen (3x180 gramman pihveineen) saattoi vaikuttaa isän ravintolavalintaan... Hotellivieraat saivat nauttia ilmaiseksi alkupalat seisovasta tapaspöydästä kuten myös talon viinejä sekä limsaa. Harvoipa Suomessa kaksi henkeä saa alku- ja pääruoat ruokajuomineen neljällä kympillä! Niin päivällisellä kuin aamupalalla saimme kundin vaunut pöydän viereen kulkureittejä tukkimatta ja sopivasti kaveri vielä nukkui kummallakin syönnillä joten molemmat vanhemmat saivat nauttia kaikki lämpinät ruoat lämpiminä!

Iltakävelyn teimme Törnävänjoen maisemissa kesän ensimmäisiä hyttysiä karkotellen. Unta ei tarvinnut illalla kenekään odotella eikä hotellissa majoittuvasta polttariseurueestakaan ollut mitään häiriötä koko yönä. 

Viikonlopun päätteeksi äiti ja poika suuntasivat junalla mummulaan ja siitä junamatkasta pääsette lukemaan jahka ehdin taas alkaa tarinoimaan.