sunnuntai 27. tammikuuta 2013

привет, Питер! Eli ruokaseikkailulla Pietarissa

Kävin hiljattain työhön liittyvällä opintomatkalla Pietarissa. Kaupungin joulutunnelma ihastutti eikä pureva itätuulikaan lannistanut kaupunkiseikkailijoita. Odottavaa äitiä, kuten kaikkia muitakin talvi-Pietariin lähtijöitä, kehotan varustautumaan matkaan talvikengillä joissa on kunnolla pitoa pohjissa, sen verran oli kadut ja aukiot jäässä joka paikassa. Palatsinaukionkin poikki mentiin visusti käsikynkkää. Myös paikalliset ovat huomanneet käytännöllisten kenkien tarpeellisuuden: aniharvalla naisella oli jaloissaan kunnon piikkarit.

Venäjänopettajamme oli varoitellut meitä turistiripulin vaaroista, ei erityisesti minua vaan koko porukkaamme.  Majoneesipohjaisia salaatteja pitäisi välttää ja vihanneksia yleensäkin, ne kun useimmiten huuhdellaan pöpöjä vilisevässä kraanavedessä. Hotellin tuoremehuakaan ei pitäisi juoda koska sekin saatetaan blandata vesijohtoveteen. Meiltä matkalaisilta kerättiin excel-taulukkoon ruoka-ainerajoitukset ja mietin kovasti että mitenkähän kaikki ne ruoka-aineet ja elintarvikkeet joita raskausaikana ei suositella nautittavaksi, mahtuisi yhteen excel-soluun listaamaan. Lopulta päätin lähteä reissuun maalaisjärjen kera ja kuitata ruokavalioksi "odottavan ruokavalio, liberaalisti". 

Itselläni vatsa kestää melkein mitä vaan, miehelläni taas on tosi herkkä. Toivottavasti pikku-ukkomme perii minun vatsani, jotta voi kokeilla ja maistella tulevaisuuden matkoillaan kaiken maailman herkut ja omituisuudet.


Ryhmämme ruokailut oli buukattu etukäteen ja paikallisoppaamme kiersi ihastuttavan tehokkaasti selvittämässä ruoka-aineallergiat aina ennen ateriaa. En silti viitsinyt alkaa eritellä mitä voisin syödä ja mitä en, enhän kotonakaan ole suosituksia pilkuntarkkaan noudattanut. Jokainen ateria alkoi sitten majoneesikylläisellä alkupalalla. Ei muuta kuin ääntä kohti! Laktoosittomana jälkkärinä taisi useimmissa paikoissa olla superkirpeitä omenanlohkoja kun me muut herkuttelimme marcarponea, kermaa ja muita (tuskin pastöroituja) maitotuotteita sisältävillä kakuilla ja leivoksilla. Nam! Venäläiseen illalliseen kuuluu tietysti myös olennaisesti skumppa ja vodka. Vierustoverini nauttivat mielellään minunkin annokseni!


Shoppailuaikaa oli reissulla niukasti, mutta pyhiinvaellusmatka Dom Knigi -kirjakauppaan ehdittiin onneksi yhyttää ohjelmaan. Upeasti kuvitettu jouluyöstä kertova lastenkirja löysi tiensä matkalaukkuun haastaen minut opiskelemaan kieltä niin että parin vuoden päästä voin kirjan lapselleni jouluna suomeksi lukea. Vakiotuliaisiin kuuluu tietysti myös Aljonka-suklaa.

Ainoa ongelma reissussa oli muodottomaksi turvonneet nilkkani. Itseaiheutettua, kun liian vähän join vettä. Kolmipäiväisen reissumme aikana ei kukaan matkalaisista saanut minkäänlaisia vatsaoireita ja meitä tulevia äitejä ryhmään kuului kaksi. Toki odottavien äitien kannattaa luottaa eniten omaan vaistoonsa mutta Venäjälle uskaltaa varmasti matkustaa niin odotusaikana kuin pikkuisen kanssa. Matkasta innostuneena perheemme suunnitteleekin kesälle Pietarin reissua yhdessä sukulaisperheen kanssa, jonka lapset ovat 1,5 ja 7-vuotiaita. Siitä tulee varmasti hauska kokemus! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti