Pikkukaupungin riemuja helteisessä heinäkuussa

Perheemme viettää joka kesä vähintään viikon Nivalassa, pikkuisessa kaupungissa Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Olinpa riemuissani kun paikallislehdestä luin mitä kaikkea uutta kivaa kaupungissa oli tarjota elämyshakuiselle lapsiperheelle. Vihdoinkin jotain blogattavaa!

Kotiseutumuseo Katvalassa käy nyt vilske kun puput, kanat, lehmät ja vuohet kavereineen ovat muuttaneet museon pihapiiriin heinäkuun ajaksi. Eläimet sopivat erinomaisesti museon yhteyteen ja näyttivät houkuttelevan paikalle ulkopaikkakuntalaisiakin. Meidän lisäksi siis. Supersöpö riippuvatsapossu oikein odotti rapsutuksia siinä missä lehmänpojat mittelivät voimiaan pikkukatsojien ihmetykseksi. Eläimiä enemmän pikku-kundia kiinnosti kuitenkin kaarnalaivat, joita pääsi uittamaan museon pihalla vedellä täytetyssä veneessä. Oli jo puoli matkassa veneeseen uimaan itsekin kun pappa ehti hätiin.
 

 

 

Tutustuimme myös museorakennuksiin, jotka ovat minulle tuttuja jo lapsuudesta, mutta ovat nyt saaneet buustia mm. uusista esineistä ja vanhojen esineiden uudelleenjärjestelystä. Päärakennuksen vintin puiset traktorien ja työkoneiden pienoismallit kiinnostivat perheen miesväkeä. Vintiltä löytyy myös hauska kokoelma vanhoja vaatteita lasten nutuista hääpukuun. Päärakennuksessa toimii heinäkuussa paikallisten nuorten pyörittämä kahvila ja lisäksi museolla on pieni puoti, josta voi ostaa mm. paikkakunnan historiasta kertovia kirjoja ja postikortteja.

Katvalasta suuntasimme Vesitornin kahvilaan, pittoreskiin ja kodikkaaseen vanhaan taloon vesitornin juurelle heinäkuun ajaksi perustetuun keitaaseen. Kahvilan kammareista löytyy monta söpöä soppea kiireettömään nautiskeluhetkeen ja pihamaalta koivujen katveesta lisää. Ystävällinen omistajapariskunta leipoo kaiken tarjottavan paikanpäällä; lasikupujen alta löytyi höyryävän tuoretta feta-pinaattipiirakkaa, monensorttisia pikkuleipiä sekä pullaa ja makeita piirakoita. Valinnanvaikeus! Onneksi meitä oli mukana monta herkuttelijaa niin voimme ottaa vähän joka laatua maisteltavaksi. Kahvilanpitäjät kertoivat, että jos kahvila menestyy hyvin niin he saattavat avata sen ensi kesänäkin. Nyt kaikki nivalaiset ja lähipaikkakuntalaiset joukolla asioimaan että saadaan kesäkahvila kaupunkiin ensi vuonnakin!

Kahvilassa vietetyn huilihetken jälkeen voi vielä suunnata keskustaan Lystipolulle jossa pääsee ihastelemaan paikallisten ITE-taiteilijoiden ympäristötaidetta Malisjoen varteen. Reitti kiertää joen rannoilla molemmin puolin kahden sillan välissä ja vaikka lenkki ei ole pitkä niin me saimme mummun ja pojan kanssa helposti puoli tuntia kulumaan teoksia ihmetellessä. Oivaltavia ja sympaattisia teoksia löytyi niin maasta, puusta kuin puistonpenkeiltä. Sympaattisin lienee perhepäivähoidossa lasten maalaamat kivet osuvasti nimetyssä teoksessa 'Tekemisen riemua' (alla ensimmäisenä). Lystipolun varrelta löytyy myös leikkikenttä ja rantalentopallokenttä. Biitsikenttiä löytyy keskusta-alueelta usempi ja Nivalassa on myös erinomainen, juuri kunnostettu frisbeegolf-rata.

 

  

Niin että nyt on kuulkaas pikkukaupungin heinäkuussa niin mukavaa tekemistä tarjolla, että kannattaa tulla käymään kauempaakin!